Suomalaiset hevoset sodassa

Suomalaiset hevoset sodasssa

Suomi oli ennen talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa että metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme 318 000 täysi-ikäistäja 60 000 alle kolmevuotista hevosta. Hevoset olivat rodultaan suomenhevosia ja ne olivat tottuneet hyvin maame erikois olosuhteisii, kuten ankaraan talveen. Syksyllä 1939 todettiin sota kelpoiseksi yli 173 000 hevosta.

  Syksyllä 1939 armeijamme valmiutta kohotettaessa otettiin puolustusvoimille siviili yhteiskunnasta 60 000 hevosta. Sodan aikana otettiin vielä lisää 12 000 hevosta. 

 Talvisodan aikana menehtyi 7200 hevosta, joista 4000 vihollistulessa. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttamin, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkaviin kevään kylvötihin.

Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatko saodassa armeijjamme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvoilla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen. Sen sijaan pitkiin tie kuljetuksiin hevonen oli liian hidas ja kuorma oli pieni.

Suomalainen sotilas tunsi suoranaista aseveljeyttä mukanaan olleita hevosia kohtaan. Hevosia pidettiin tavallaan sodan sijaiskärsijöinä. Niistä pidettiin mahdollisimman hyvää huolta. Suomenhevonen osottaitui hyvin luotettavaksi ja kestäväksi myös sodan ajan olosuhteissa. Suomenhevonen ja samlla sotahevonen saikin 1990-luvun lopulla oman muistomerkkinsä kiitollisuuden osoituksena sodissamme tehdyistä suurista palveluksista.

  Lähteet: www.veteraaniperintö.fi

Julia & Nelly